Noniin, työpäivä taas takana. Ehdin ottaa tunnin päikkäritkin tuossa, vaikka ei toisaalta pitäisi kun sitten ei ehkä saa unta illalla, mutta oli pakko, tuntui etten pysy enää ollenkaan hereillä. Ei työni tuolla yläasteella niin raskasta ole, lähinnä vaan istumista ja odottamista että milloin pääsee tekemään jotain, mutta ehkä se onkin juuri se mikä väsyttää. Kun ei ole tekemistä. Tuolla on 6 vakituista, plus opiskelija plus nyt minä, niin eihän siinä voi kaikille riittää koko ajaksi tehtävää. Minä olen siellä työmarkkinatuella, ainakin nyt tämän viikon vielä. Sitten ehkä siirtävät kohteeseen jossa ei ole kuin yksi vakituinen niin siellä voi ollakin töitä jo ihan eri lailla. Se olisi hyvä, en pääsisi kokonaan, lopullisesti tylsistymään.

Tänään se sitten taas alkaa, salkkarit. Pitäähän se kai katsoa, kauden avausjakso. Vaikka enää en olekaan niitä niin tiiviisti seurannut kuin sarjan alkuaikoina. Se tuntuu nykyään olevan enemmän kaunareiden kaltainen. Joskus siinä seurattiin hahmojen elämää, kerrottiin sellaisista asioista joita jokainen joskus saattaa oikeasti joutua kokemaan, nykyään taas.....no joo, sanotaan vaan että se ei ole enää yhtä hyvä kuin ennen.

Veljeni soitteli tuossa äsken, hän on parasta aikaa armeijan harmaissa, vai pitäisikö nykyään sanoa armeijan maaston väreissä tms. kun eihän niillä enää isommin taida olla niitä harmaita käytössä. Joka tapauksessa, soitteli että pääsee valan jälkeen siellä keittiölle ruokaa laittamaan, kokki kun ammatiltaan on. Tuntui olevan ihan tyytyväinen, pääsee kuulemma puolella vuodella. Ja kai sitä voi pitää työkokemuksena, vai? Aina paremmat mahdollisuudet löytää töitä, mitä enemmän kokemusta. Vaikka näinä päivinä sekään ei tunnu auttavan. Mutta toivottavasti auttaa häntä sitten aikanaan. Kauaa emme höpötelleet kun tuntuu etten oikein osaa hänen kanssaa jutella nyt. Kun en minä noista armeijan touhuista mitään ymmärrä, en tajua lyhenteitä enkä mitään, niin kai hänkin vähän turhautuu kanssani jutellessa. No, me juttelemme sitten paremmin, enemmän ja kauemmin kun hän taas tulee lomille. Niin se kai kuuluu sanoa, lomille, eikä lomalle. Hassua kieltä. Lomille....eikös sitä yleensä yksi loma vietetä kerrallaan...hmmmm.

No, nyt lähden kahvin keittoon pikkuhiljaa, tulee iltakahvitkin juotua ennen salkkareita niin voi niiden jälkeen sitten suoraan painua pehkuihin. Herättävä aikaisin, työmatkat pidentävät päivää ihan mukavasti.